Kauanko akkusi kestää?

Täyteen ladatun kännykän akun kesto voidaan määrittää minuuttien tarkkuudella. Myös akun kestoikä on mahdollista arvioida, eli normaalikäytöllä akku kestänee joitakin vuosia. Ihmisen akun kestoikää ei voi määrittää yhtä yksinkertaisesti. Jos aiheesta yritettäisiin tehdä taulukko, siinä olisi rivejä yhtä monta kuin on ihmisiä. Siltikään ei saataisi lopullisia vastauksia.

Auton akku sekä kuluu että latautuu autoa käytettäessä. Tehty työ siis vie ja antaa energiaa. Tämä olisi ihanteellinen tilanne työnteon kannalta. Voimavaroja työhön saisi myös työstä, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työn mitoitus tekijänsä mukaan ei kuitenkaan aina onnistu ja esimerkiksi irtisanomisten tai täyttämättä jätettyjen työpaikkojen vuoksi osa työntekijöistä urakoi yli omien voimavarojensa. Palautuminen jää vapaa-ajalle, josta muutenkin on jo tingitty pidentyneiden työpäivien takia. Stressi on vallalla.

Ihmisen tehtävä on tarkkailla omaa jaksamistaan pidemmällä aikavälillä. Voimavarat eivät koskaan lakkaa yllättäen kesken päivän vaan jaksamisen kanssa on kamppailtu todennäköisesti todella pitkään. Ihminen uskottelee itselleen asioiden olevan hyvin. ”Kyllä minä vielä jaksan. En tarvitse apua. Kyllä tämä tästä.” Kuitenkaan tilanteen helpottamiseksi ei ole olemassa toimintasuunnitelmaa. Sama työmäärä pysyy tai lisääntyy, työmäärää on vaikea ennakoida tai yksinkertaisesti sinnitellään voimavarojen äärirajoilla ja toivotaan ihmettä. Ajatellaan, että työstä on selviydyttävä. Avun pyytäminen koetaan jotenkin nolona. ”Kyllähän muutkin ovat selviytyneet.” Itseä ja omaa suoriutumista verrataan toisiin, jotka myös saattavat kamppailla jaksamisensa kanssa tuomatta sitä esiin.

Kuvittele ajavasi autoa. Äkkiä huomaat, että vilkut eivät toimi, auto tuntuu ajettaessa jotenkin oudolta ja ajettuasi lähimmälle vapaalle parkkipaikalle tutkiaksesi asiaa, toteat että auto ei yksinkertaisesti enää käynnisty. Matka ei jatku ilman vian kartoittamista ja korjaamista. Ehkä tilaat autoosi uuden akun tai laturin. Koneiden kanssa asiat ovat yksinkertaisia. Ihmisen jaksamista ei voi edesauttaa tilaamalla varaosia. Jaksamista on tuettava pitkin matkaa.

Jokainen tuntee itsensä ja itselle parhaat keinot palautua työkuormituksesta. Jollekin voimavaroja voi tuoda osaamista kehittävä harrastus tai liikuntamuoto, jossa saa purkaa energiaa. Toinen nauttii pitkistä yöunista ja levosta. Kolmas pitää huolen kohtuullisesta työpäivän pituudesta ja tauoista työpäivän aikana. Jos aikaisemmin hyviksi todetut keinot eivät ole mahdollisia toteuttaa tai ne eivät enää tuota toivottua tulosta, tilanteeseen kannattaa reagoida heti. Keskustelemalla esimiehen kanssa saa selvyyttä odotuksiin ja esimiehellekin selviää viimeistään tässä vaiheessa todellisen työn määrä. Työn tekemistä helpottavista tekijöistä on hyvä neuvotella. Ehkä osan työstä voisi hoitaa joku toinen. Myös työterveyspalvelut ovat apukeino jaksamiseen. Tilanteen kartoittaminen ja asiasta keskusteleminen voivat jo tuoda helpotusta ahdistuneeseen olotilaan. Yksin asioita pohtimalla ja mielessään pyörittelemällä saa harvoin mitään hyvää aikaiseksi.

Olen verrannut ihmistä kännykkään ja autoon, hyvin teknisiin laitteisiin. Todellisuudessa tämä vertaus ontuu monellakin tapaa, mutta ehkä se auttaa ymmärtämään jotain oleellista omasta jaksamisesta huolehtimisesta.

Hannele