Keskikesän mietelause

Mikä on sinun lahjakkuutesi? Oletko löytänyt sen, ja hionut taitosi huippuunsa? Haluatko käyttää omaa osaamistasi työurallasi, vai onko lahjasi täydellisempi harrastuksena...

- Satu -

Työpaikkailmoituksen tulkitseminen

Työpaikkailmoituksia löydät paljon eri työnhakukanavista, kuten lehdistä, netistä ja useilta sähköisiltä foorumeilta.
Ilmoitusten laatu vaihtelee paljon. Yleisesti ottaen työpaikkailmoituksen pitäisi sisältää tarpeeksi tietoa, olla laadukas ja realistinen. Työhallinnon TE-palvelut.fi sivusto on maininnut seuraavat tekijät, jotka ovat hyvässä työpaikkailmoituksessa: 

Yrityksen ja työnantajan nimi, ammattinimike, tehtävän kuvaus, erityistaidot, koulutusvaatimukset tarvittaessa, työaika, työn alkaminen ja työsuhteen kesto, työpaikan sijainti, palkkaus, yhteystiedot ja hakumenettely.

Selkeään työpaikkailmoitukseen on paljon helpompi lähteä tarjoamaan osaamistaan. Pohdi omia kykyjäsi ja vertaa niitä ilmoituksen vaatimuksiin. Löytäessäsi työpaikkailmoituksen jossa aiempi kokemuksesi, koulutuksesi, sekä muut taidot vastaavat haettavaa henkilöä, olet oikeilla jäljillä! Hyvässä työpaikkailmoituksessa molemmat kohtaavat.

Usein ilmoitukset ovat kuitenkin rajallisia, niille asetettujen tilan vuoksi (lehti ilmoitus yms.). Ilmoituksen tulkinta ja analysoiminen, sekä lisätiedon hakeminen voi olla tällöin keskeisessä roolissa. Vajaavaisen tiedon takia piilee riski, että ylitulkitsee ilmoitusta ja jättää hakematta. Paras tapa tällöin on tarttua puhelimeen, soittaa ja kysyä lisätietoja. Tee päätös vasta yhteydenoton jälkeen, onko työpaikka sinulle sopiva ja tarpeeksi kiinnostava.

Seuraava askel onkin hakemuksen naputtaminen ja lähettäminen, sillä sinähän olet se oikea henkilö hakemaasi paikkaan - vai mitä?
Onnea työnhakuun!

Antti

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu joBitti-sivustolla. Sieltä löydät työnhaun verkkokurssit nuorille työnhakijoille!

Työlinjan uraohjauksen asiakaspalaute 2015

Työlinjan uraohjauksessa kerättiin 4.2.­­-2.4.2015 välisenä aikana puhelinohjauksessa päättäneiltä asiakkailta palautetta noin kuukausi ohjauksen päättymisen jälkeen. Kyselyn aikana uraohjauksessa päättyi yhteensä 200 ohjausta. Sähköpostiosoite kyselyn lähettämiseksi saatiin 173 asiakkaalta ja kyselyyn vastasi 82 asiakasta, mikä on noin puolet sähköpostiosoitteen antaneista asiakkaista. Palaute oli pääosin hyvää ja kannustavaa. Kehittämisehdotuksiakin saatiin. Kiitos kaikille palautetta antaneille! Hyödynnämme palautteen palvelujemme kehittämisessä. 

  

Mihin tarpeeseen psykologin uraohjausta haettiin ja missä määrin puhelinohjaus vastasi tarpeisiin?

  

Palautetta antaneista asiakkaista kolme neljännestä haki uraohjauksesta apua ammatinvalintaan, alan vaihtoon tai urasuunnitteluun. Neljännes asiakkaista haki apua koulutusalan valintaan tai vaihtoon tai osaamista ja kiinnostuksia vastaavan työn löytämiseen. Uraohjaukseen hakeutuminen liittyi useimmiten työssä koettuihin epäkohtiin, työkyvyn heikentymiseen, työttömyyden uhkaan tai jo alkaneeseen tai pitkittyvään työttömyyteen, opiskelemaan pääsyn vaikeuksiin tai nykyisen alan soveltumattomuuteen.

  

Suurin osa (88 %) palautetta antaneista asiakkaista arvioi uraohjauksen vastanneen tarpeisiinsa melko tai erittäin hyvin. Kymmenesosa oli sitä mieltä, että ohjaus vastasi heidän tarpeisiinsa melko tai erittäin huonosti.

 

Suurin osa (93 %) palautetta antaneista asiakkaista oli melko tai hyvin tyytyväinen saamaansa palveluun. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että puhelin toimi teknisesti ja vuorovaikutuksen välineenä melko tai erittäin hyvin. Asiakkaista kaksi kolmannesta sai tiedon Työlinjan uraohjauksen puhelinpalvelusta te-palvelut.fi-sivuilta ja kolmasosa TE-toimistosta. Palvelusta etukäteen saatu kuvaus vastasi suurimman osan (89 %) mielestä melko tai erittäin hyvin saatua palvelua. Kahdeksan kymmenestä palautetta antaneesta asiakkaasta käyttäisi jatkossakin ammatinvalinta- ja ura-asioissa puhelinohjausta.

  

Mitä asiakkaat ovat tehneet ohjauksen jälkeen? Miten heidän asiansa ovat edenneet?

  

Palautetta antaneista asiakkaista 85 % oli kuukauden aikana ohjauksen päättymisen jälkeen toteuttanut ohjauksessa tekemiään suunnitelmia. Suurin osa asiakkaista (38 %) oli päättänyt hakea tai oli jo hakenut koulutukseen, saanut opiskelupaikan tai aloittanut opinnot. Neljännes (27 %) kertoi työnhakutavoitteen ja –keinojen selkiytyneen, hakeneensa töitä, päässeensä töihin tai jatkavansa nykytyössään. Osa oli hakenut sekä opiskelupaikkaa että töitä. Reilu kymmenesosa asiakkaista oli hakeutunut tarvitsemiinsa muihin palveluihin ja muutama asiakas valmennukseen tai kokeiluun. Vaihtoehtojen selvittelyä ja päätöksen harkintaa jatkoi kymmenesosa asiakkaista. Kymmenesosa totesi, etteivät olleet tehneet vielä mitään. 

  

Muuta palautetta Työlinjan uraohjauksen puhelinohjauksesta. Kommentteja, ideoita?

  

Muuta palautetta antaneet asiakkaat toivoivat palvelun jatkuvan ja ajanvarausaikoja olevan tarjolla nopeammin. Kyselyn aikana vapaat ajat menivät noin neljän viikon päähän. Asiakkaat toivoivat palvelua vaihtoehtoisilla kanavilla: puhelimella, videolla tai kasvokkain asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Asiakkaat ehdottivat palvelun täydentämistä sillä tavalla, että psykologi näkisi verkon kautta heidän tekemänsä välitehtävät ja että ohjauskeskustelujen välillä voisi olla sähköpostityyppistä keskustelua ja yhteenvetoa asioista. Asiakkaat näkevät puhelinohjaukselle suuren tarpeen uramuutosten ja –murrosten yhteydessä ja työttömyyden takia. Palvelun toivottiin painottuvan työttömyyden alkuvaiheen palveluun ja erikoistuvan akateemisten työttömien palveluun. Palvelua ehdotettiin myös markkinoitavan näkyvämmin. Asiakkaat toivoivat ilman ajanvarausta palvelusta mahdollisuutta varata aika oman toimiston tapaamisiin. Henkilöstöresurssien kannalta tarkoituksenmukaisempaa olisi valtakunnallinen sähköinen ajanvarausjärjestelmä.

  

Palaute-esimerkkejä asiakkaiden omin sanoin:

• Mielestäni palvelu oli hyödyllistä ja sain siitä paljon irti. Olin saanut käsityksen, ettei puhelimitse saa apua.
• Palvelu oli paljon parempaa kuin luulin. Ajan sai nopeasti ja se oli helppo varata. Puhelimen kautta keskustelu osoittautuikin paljon miellyttävämmäksi kuin etukäteen arvelin! Puhelimitse keskustelussa olikin paljon enemmän plussia kuin sillä, että olisimme tavanneet jossain fyysisesti. Näitä etuja en osannut edes ajatella.
• Se toimi yhtä hyvin kuin kasvotusten.
• Olin etukäteen epäileväinen puhelinpalveluiden toimivuudesta (lähinnä kasvokkaiskontaktin puutteesta), mutta jo ensimmäinen kerta karisti nämä epäilykset. Itse asiassa puhelin voi olla jopa tapaamista parempi tapa ohjata, koska siinä joutuu/pystyy keskittymään enemmän itseensä ja ääneen puhumisella ja itsensä ilmaisemisella sanallisesti on suurempi merkitys kuin tapaamistilanteessa ehkä olisi. Myös tietty etäisyys ihmisten välillä on jopa hyvästä - oli ehkä helpompi sanoa vaikeitakin asioita ääneen tai pallotella jotain ajatusta, kun ei tarvinnut miettiä toisen reaktiota samalla tavalla kuin kasvokkain ehkä miettisi.
• Ehkä olisi kivempi tavata naamatusten ihmisiä, mutta puhelimenkin välityksellä keskustelu oli yllättävän kätevää. Nykyään ei palvelua juuri saa jonottamatta, mutta nyt päästiin hoitamaan suoraan asiaa. Olihan tuo vaivatonta, kun pystyi kotonaan juttelemaan psykologin kanssa.

 

Työlinjan uraohjauksen palvelumuodot

 

Työlinjan uraohjaus palvelee puhelinohjauksena ja nyt kokeiluna myös videon välityksellä kotikoneilta. Pääset tutustumaan palvelumuotoihin ja ajanvaraustapoihin tästä linkistä.

 

Uraohjausta saa ilman ajanvarausta puhelimella ja videolla maanantaisin ja torstaisin kello 12–16. Ensimmäiset vapaat ajanvarausajat puhelinohjaukseen ovat noin kolmen viikon päähän. Tiedotamme jatkossa ajanvaraustilanteesta blogin etusivulla.

Miten työ- ja vapaa-ajan roolisi eroavat toisistaan – vai eroavatko ne?

Jokaisessa työssä on oma työroolinsa ja ammatti-identiteettinsä. Joissakin ammateissa työrooli eroaa melko paljonkin vapaa-ajan roolista, toisissa töitä tehdään ikään kuin vapaa-ajan jatkeena eikä työtä ja vapaa-aikaa eroteta niin voimakkaasti toisistaan.

Jo ammattia valitessaan tai vaihtaessaan moni miettii sopisiko tietyn ammatin porukkaan tai mielikuvaan siitä. Esimerkiksi kuulee naisten miettivän voiko lähteä vaikkapa autonasentajaksi, jos joutuu olemaan miesvaltaisessa työyhteisössä ja ammatin edustajalle on tietynlaiset odotukset. Tietyn ammatin työtä tehdessä muokkautuu ja mukautuu ammatin vaatimaan rooliin. Jo opiskeluaikana voi muodostua tietynlainen puhetapa tai käyttäytyminen mikä muokkautuu lisää työtä tehdessä työtovereidenkin vaikutuksesta. Osa tästä rooliutumisesta tapahtuu huomaamatta. Saman ammatin sisälläkin voivat eri työpaikat erota toisistaan, millaista roolia odotetaan tai mikä nähdään sopivana käytöksenä työssä. Tärkeää olisi kuitenkin pystyä työroolista huolimatta olemaan mahdollisimman paljon oma itsensä työroolin asettamissa rajoissa.

Jos oma työrooli tai ammatti-identiteetti on kovin kaukana omasta vapaa-ajan identiteetistä ja persoonasta, voi työstä tulla pidemmän päälle liian kuormittavaa. Näin käy esimerkiksi silloin jos ei koe kuuluvansa ammattilaisten porukkaan tai työ ei vastaa omia arvoja ja joutuu toimimaan työssä omien arvojensa vastaisesti. Usein tällaisissa tapauksissa monet miettivätkin ammatin tai ainakin työpaikan vaihtoa. Jos ammattirooli ja vapaa-ajan rooli ovat liian kaukana toisistaan, voi työpäivän jälkeen mennä paljon psyykkistä energiaa roolin vaihdokseen ja palautuminen työstä käy hitaasti. Monella voi olla työuran alkuvaiheessa uudessa ammatissa tai työpaikassa voimakkaammin työrooli, kun oma ammatti-identiteetti on vasta muotoutumassa, joka myöhemmin mukautuu lähemmäs omaa itseä ja omaa vapaa-ajan identiteettiä. Voi olla että myös oma itse ja vapaa-ajan identiteetti muuttuvat ajan kuluessa työn vaikutuksesta.

Työ ja ammatti määrittävät yhteiskunnassamme ihmistä melko paljon. Sen vuoksi työrooli ja ammatti-identiteetti ovat tärkeitä osia omaa itseä. Työroolin on siis tarkoitus helpottaa työn tekemistä ja työstä irrottautumista, kunhan kuitenkin rohkenee olla tarpeeksi oma itsensä työssäkin.

Johanna