Esikuvien jalanjäljillä

Tunnettujen suomalaisten joukosta löytyy lukuisia mielenkiintoisia esimerkkejä erilaisista urapoluista. Kukin seuraavaksi esitellyistä henkilöistä on menestynyt omalla alallaan – oli ala sitten alun perin oma unelma tai ei. Yhteistä näillä kaikille onnistujille on panostaminen omaksi koettuun asiaan ja siinä eteenpäin pyrkiminen.



Mihin asetat tavoitteesi?

Fazer on jokaiselle suomalaiselle suklaanrakastajalle tuttu nimi. Kansallisbiografia valottaa Karl Fazerin määrätietoista uraa. Fazer tiesi haluavansa kondiittoriksi. Hänen isänsä ei kuitenkaan tukenut poikansa unelmaa eikä halunnut rahoittaa sitä. Hän toivoi pojalleen sosiaalisesti arvostettua ammattia eikä pitänyt kondiittoria sellaisena. Tämä ei estänyt Fazeria toteuttamasta unelmaansa. Fazer opiskeli konditoria-alaa ulkomailla ja perusti 1890-luvulla Helsinkiin kahvilan. Kahvilan yhteydessä toimi leipomomyymälä, ja yritys laajeni pian makeistuotantoon. Fazerin tuotteet ovat edelleen tunnettuja sekä Suomessa että ulkomailla.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb puolestaan kertoo nettisivuillaan työskennelleensä mm. urheiluvarustemyyjänä, shampoonpullottajana sekä golfsimulaattorin valvojana. Ensimmäinen varsinainen työpaikka oli kuitenkin ulkoasiainministeriössä. Stubb kirjoittaa, ettei koskaan kuvitellut päätyvänsä virkamieheksi. Hän on kuitenkin urallaan hankkinut laajasti kokemusta EU-politiikasta ja kertoo olevansa aidosti innostunut kentästä, jolla toimii. Haaveet golfammattilaisuudesta ja taloustieteiden tutkinnosta ovat matkanvarrella muuntuneet filosofian tohtoritutkinnoksi kansainvälisestä politiikasta sekä laajaksi kokemukseksi EU:sta ja politiikasta ylipäänsä.

Kilpauimari Hanna-Maria Seppälä taas eksyi uinnin pariin veljiensä harrastusta seuraten jo 6-vuotiaana. Nettisivuillaan Seppälä kertoo aloittaneensa kilpailemisen jo nuorena ja pitäneensä tästä. Vuoden 2003 naisten 100 metrin vapaauinnin maailmanmestari on voittanut myös useita Euroopan mestaruuksia sekä lukuisia Suomen mestaruuksia. Uintiuran ohella Seppälä on myös kouluttautunut fysioterapeutiksi. Tällä hetkellä hän keskittyy Rio de Janeiron 2016 olympialaisiin valmistautumiseen.

-Hannele-

AVO-ohjelma jo 15 vuotta!

Ammatinvalintaa tukeva AVO-ohjelma täytti vappuna 15 vuotta! Tänä aikana ohjelmalla on ollut yli 600 000 käyttäjää, joista valtaosa on kokenut ohjelman olleen hyödyllinen (yli 80 % vastanneista) ja pitänyt sitä helppokäyttöisenä (yli 90 %). Mikset siis sinäkin kokeilisi  - tässä poimintoja maaliskuussa 2014 saamastamme palautteesta:

• Mielestäni AVO-ohjelma on nykyisenä toiminnallaan huippu erinomainen. Minulla ei ole muita kommentteja, ehdotuksia tai toivomuksia lisättävänä.

• Varmaa melko hyödyllinen, paljon kysymyksiä, toimii varmaa muille ihan hyvin ja toisille ei välttämättä oo niin hyötyä. En osaa sanoa auttoiko tämä minua, vielä.

• Kiitos paljon, sain hyviä ehdotuksia joita tulen miettimään vakavasti :) Ulkoasu on ehkä omaan makuun vähän liian aneemisen kliininen, mutta toisaalta taas hyvin asialliselta vaikuttava. Hyvä ohjelma, jonka pariin palaan aina kun muistan. Tuntui auttavan neljän vuoden opiskelutauon jälkeen, kun on saanut kasvaa ja kehittyä välissä. Usein unohtuu, miten paljon erilaisia aloja ja ammattinimikkeitä oikeastaan edes on. Kiitos syväluotaavasta testistä!

• Kiitoksia! Auttoi selventämään, mitä lähden opiskelemaan.

• Hyvän systeemin olette luoneet. Jatkakaa samaan malliin! :) Oli kiva kokeilla tätä ohjelmaa. Antoi itselle pohdittavaa.

• Ohjelmaa voisi kehittää sillä tavalla, että testi antaisi summatun vastauksen niistä ammateista jotka parhaiten sopisivat testin tekijöille. Esim. TOP10-ammatit tulosten mukaan.

 

Toki kriittisiäkin kommentteja on tullut ja tässä suhteessa kaikki saamamme palaute on ollut arvokasta, kiitos niistä. Palautteen perusteella AVOa kehitetään jatkuvasti: niiden perusteella on mm. lisätty "Rajoitteet" -osio, kun monet ihmettelivät että miksi ohjelma tarjoaa ammatteja, jotka eivät esim. terveydentilan vuoksi tule kyseeseen. Monessa palautteessa viitattiin ongelmaan, johon ratkaisu olisi löytynyt ohjeesta. Jotta AVOn toimintaperiaatteet avautuisivat käyttäjälle helpommin, tehtiin AVOsta esittelyvideo, jossa Paasosen Heikki kertoo mihin kaikkeen AVO taipuu.

Toivomme, että entistä useampi ensimmäistä ammattiaan valitseva tai ammatinvaihtoa miettivä löytäisi AVO -ohjelman ja hyödyntäisi sitä urasuunnitelmiensa teossa. AVO ei luonnollisestikaan kerro, "mikä sinusta isona tulee", mutta auttaa löytämään satojen eri ammattivaihtoehtojen joukosta juuri ne vaihtoehdot, jotka näyttäisivät liittyvän juuri sinun kiinnostuksiin. Aloita AVOn käyttö tutustumalla esittelyvideoon http://media.ammattinetti.fi/tem/avo/ tai menemällä suoraan ohjelmaan tästä: www.te-palvelut.fi/avo .

 

Harry

 

Kirjoittaja on AVO-ohjelman vastuuhenkilö Työ- ja elinkeinoministeriössä

Arvot ja tunteet mukaan ammatinvalintaan!

Nuorena ammatinvalintaratkaisuja miettiessä kannattaa valintaan ottaa avuksi omat harrastukset, kiinnostuksenkohteet, luonteenpiirteet, vahvuudet, koulumenestys ja koulussa kiinnostaneet oppiaineet. Avuksi ideointiin voi ottaa myös perheen ja kaverit, mutta lopulta jokaisen on hyvä tehdä ihan oma valintansa.

Myös omien arvojen pohtiminen on tärkeää ammatinvalinnassa. Voit miettiä millaista elämää haluat elää ja mitkä arvot ovat sinulle tärkeimpiä elämässä. Mistä asioista et ole missään nimessä valmis luopumaan tulevassa ammatissasi? Jokaisella meistä on myös unelmia, joita kannattaa vaalia ja ottaa avuksi ammatinvalintaan. On hyvä kuitenkin olla myös varavaihtoehtoja, jos ensisijainen unelma ei toteudukaan. Valitettava tosiasia ammatinvalinnassa – niin kuin elämässä yleensäkin – on se, ettei kaikkea voi aina saada – niin kivaa kuin se olisikin!

Ammatinvalinnassa on tärkeää huomioida myös tunteet: joskus voi olla monia järkevältä tuntuvia ammatteja, joiden välillä ei osaa tehdä valintaa. Silloin kannattaa antaa intuition puhua! Usein tekee myös hyvää irrottautua hetkeksi kokonaan ammatinvalintaratkaisun miettimisestä, jolloin saa tilaa oivalluksille. Ammatinvalinta on prosessi ja vaatii aikaa, eikä päätöskään synny hetkessä.
Joskus valinta tuntuu kaikesta huolimatta vaikealta ja tulee vain hakeneeksi jonnekin. Tällöin voi miettiä, viettäisikö välivuoden esimerkiksi ulkomailla tai töitä tehden. Tämä voi auttaa ajatuksia kypsymään ja valinta tuntuu sen jälkeen helpommalta. Sekään ei maailmaa kaada, vaikka aluksi tekisi ”väärän ammatinvalinnan”. Nykyään on tavallista, että ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja ammattiakin. Joskus myös sattuma auttaa ratkaisun tekemisessä: ehkä olet ajatellut ensisijaisesti yliopistotutkintoa, mutta kun pääset opiskelemaan ammattikorkeakouluun, huomaatkin sen sopivan itsellesi paremmin.

Johanna

Mitä jos lähtisikin töihin Ruotsiin tai Norjaan?

Suomessa on kuluvan vuoden aikana ollut paljon kiinnostusta erityisesti työskentelyyn Norjassa. EURES-verkostolta ympäri Suomen on kyselty todella paljon neuvoja ja vinkkejä siihen, mihin Norjassa voisi työllistyä. Asiasta ovat olleet kovasti kiinnostuneita niin opiskelijat, työttömät kuin yrittäjätkin.

EURES-portaali on erinomainen tietolähde avoimista työpaikoista eri Euroopan maista, mutta vastattuaan useisiin kyselyihin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan EURES-palvelut päättivät kutsua asiantuntijat paikan päälle Norjasta ja Ruotsista kertomaan kiinnostuneille lisätietoa. Sekä Vaasassa että Seinäjoella järjestettiin samankaltaiset tilaisuudet kaikille kiinnostuneille. Mikä sen parempi aika kuin kevät – ihmiset ovat täynnä uutta energiaa!

 

Norjan monet mahdollisuudet

 

Seinäjoen tilaisuuteen saapui mukavasti todella aktiivista ja tiedonhaluista väkeä paikalle. Norjalainen EURES-neuvoja Halllgeir Jenssen osasi kertoa mukaansatempaavasti erilaista faktaa Norjan työllisyystilanteista ja eri alojen toimialakohtaisista työllistymismahdollisuuksista. Puheenvuoron jälkeen monille jäikin mielikuva siitä, että Norjassa on korkeasti koulutetuilla hyvät mahdollisuudet työllistyä. IT-ala kaipaa kipeästi osaajia, mutta myös lastentarhanopettajille, opettajille, terveysalan ammattilaisille ja melkein minkä tahansa alan insinööreille olisi käyttöä. Lisäksi ammattikokit ja kielitaitoiset turistioppaat työllistyvät Jenssenin arvion mukaan Norjassa tosi hyvin. Keskimääräinen työttömyys Norjassa oli 2,9 % ja avoinna löytyi yli 14000 työpaikkaa. Lisäksi Norjasta arvioidaan työpaikkojen määrän kasvavan runsaasti tulevina vuosina. Kielitaidosta tilaisuudessa käytiin paljon keskustelua. Pääasiallisena edellytyksenä Norjaan työllistymiselle on kuitenkin joko erinomainen ruotsinkielen tai riittävä norjankielen taito. Isoissa konserneissa tai insinööritehtävissä saattaa olla mahdollista työllistyä hyvällä englannilla. Erityisesti Norjan esityksen jälkeen ihmisiä puhututti Norjan verotus – kuukausittainen veroprosentti on korkeampi kuin Suomessa, mutta että kesäkuulla ei lomakauden takia makseta veroja laisinkaan ja joulunakin maksetaan vain puolet?!

 

Ruotsi kannattaa ottaa huomioon

 

Ruotsalainen EURES-neuvoja Olof Persson valotti myös mielenkiintoisella tavalla Ruotsin työmarkkinoiden mahdollisuuksista. Erityisesti insinööreistä on pulaa heilläkin – niin monella teknisellä kuin IT-alallakin. Tietenkin myös terveysalan ammattilaisia Ruotsi etsii aktiivisesti töihin muistakin maista. Hyvää keskustelua Olofin kanssa käytiin myös Eka EURES työpaikka –tuesta alle 30-vuotiaille, jonka avulla voi saada taloudellista helpotusta työhaastattelumatkaan tai työn perässä muuttamisen kustannuksiin toiseen EU-maahan. Lisätietoja tästä tuesta ja hyvistä vinkeistä ulkomaan työnhakuun liittyen löydät TE-palvelut –sivustolta. Tilaisuudessa saatiin muutama vinkki vastavalmistuneille insinööreille – usealla isommalla konsernilla on erilaisia harjoitteluohjelmia, joihin voi hakea mukaan ja päästä kansainväliseen työn maailmaan mukaan.

Joskus työura voi lähteä käyntiin ihan eri tehtävistä, työpaikasta tai maasta kuin olet alun perin ajatellut. Mitä siis jos tänä keväänä kurkkaisitkin Ruotsiin ja Norjaan? Työpaikkoja ja käytännön tietoa löydät myös maiden omilta työpaikkasivustoilta ja Pohjoismaiden yhteissivustolta Norden. Myös Nordjobb:n kesätyöpaikat ovat vielä haussa!

 

Blogissamme vierailivat tällä kertaa kirjoittajat EURES-neuvonnasta