Sivut

Sivut

keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Aikuiskoulutustuki loppuu – Mitäs nyt?


Aikuiskoulutustuki, monen työelämässä olevan ihmisen tärkein taloudellinen tuki opiskeluun ja ammatinvaihtoon, on suunniteltu lopetettavaksi elokuussa 2024. Tämä päätös on herättänyt kysymyksiä ja huolta siitä, miten tulevaisuudessa rahoitetaan aikuisten opiskelua ja uudelleenkoulutusta. Mitä sen loppumisen jälkeen voisi tehdä kun kaipaa jotain uutta?

Opintotuki ja säästöt

Lakisääteistä opintovapaata pystyy kuitenkin edelleen saamaan, mutta koska se ei itsessään sisällä mitään taloudellista tukea, pitäisi opiskelu rahoittaa muilla keinoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi omat säästöt tai Kelan opintotuki. Kuitenkin realiteetti on, että useimmille nämä eivät ole ainakaan pitkäaikaiseen opiskeluun varteen otettavia vaihtoehtoja, mutta voivat mahdollistaa esimerkiksi lyhyemmän opiskelutauon työstä.

Työn ohella opiskelu

Aikuiskoulutuksen loppumisen myötä työn ohella opiskelu kasvattanee entisestään suosiota. Se voi onnistua esimerkiksi monimuoto-opiskeluna, joka on luotu työn ohessa tapahtuvaksi. Tai osa-aikaisena opiskeluna. Osa-aikainen opiskelu tarkoittaa sitä, että opintopisteitä kertyy verkkaisemmin ja opinnot ottavat hieman enemmän aikaa. Joustavampien opiskeluaikataulujen harkitseminen voi kuitenkin olla järkevää. Onko aina välttämättä niin kiire - pitää muistaa huomioida oma jaksaminen sekä muu elämä työtä ja opiskelua yhteensovittaessa.

Oppisopimus

Oppisopimusta ei kannata unohtaa. Se on edelleen hyvin käyttökelpoinen vaihtoehto, jos tavoiteltava tutkinto tai tutkinnon osa on toisen asteen ammatillista koulutusta. Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä - joko nykyisellä tai uudella työnantajalla - samalla kun hankkii uutta koulutusta ja pätevyyttä. Korkeakouluopintoja ei ole mahdollista oppisopimuksena käydä.

Työnantajan tuki

Jotkut työnantajat tukevat työntekijöidensä opiskelua erilaisin keinoin. Työnantajan tuki on monimuotoinen ja voi vaihdella eri työnantajien välillä. Jos miettii, onko tällaisia mahdollisuuksia omalla työpaikalla, kannattaa keskustella asiasta työnantajan kanssa. Työnantajan tarjoama tuki voi olla muun muassa koulutus- ja kurssimaksuihin osallistuminen, vapaan saaminen opiskelun ajaksi, mahdollisuus osallistua koulutukseen työajan puitteissa tai työpaikan sisäiset koulutukset. Joskus koulutustukeen voi liittyä myös velvollisuuksia työnantajaa kohtaan, kuten aika työnantajan palveluksessa koulutuksen jälkeen.

Panostaminen (nykyiseen tai uuteen) työhön

Aina opiskelu ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta onnistu taloudellisesti ja ajankäytöllisesti. Jos nykyiseen työhön on kuitenkin pääasiassa tyytyväinen, se voi tarjota sisällään mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittyä edelleen. Uudet vastuut tai kokonaan uusi rooli organisaation sisällä voi tuoda lisäarvoa ja avata uusia mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Toisaalta joskus voi tuntua siltä, että nykyinen työpaikka ei enää vastaa sitä mitä toivoo. Tällöin uusi työ voisi tuoda kaivattua kehittymistä, jos se vaan on realistinen vaihtoehto. Uutta voi oppia ja vaihtelua saada, vaikka toimisikin jo olemassa olevan osaamisen varassa.

Elämässä on muutakin

Kannattaa muistaa, että vaikka opiskelu ja työ ovat tärkeitä osia elämässä, ne eivät ole ainoat lähteet henkilökohtaiselle kehitykselle ja mielekkyydelle. Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, luoda sosiaalisia suhteita ja löytää innostavia tapoja käyttää aikaa. Harrastukset voivat olla mitä tahansa, kuten liikunta, taide, musiikki, kädentaidot tai vapaaehtoistyö. Harrastusten kautta voi rikastuttaa elämää, saada tasapainoa suorittamiselle ja ne voivat tarjota mahdollisuuden verkostoitua ihmisten kanssa.

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Itsemyötätunto

Kuvituskuva.

Kristin Neff (2003a) on itsemyötätunnon tutkimuksen edelläkävijä ja määritellyt itsemyötätunnon kyvyksi olla avoin ja liikuttua omasta kärsimyksestä ja osoittaa itseä kohtaan ystävällisyyttä vaikeina aikoina. Myötätunnon osoittaminen itselle merkitsee itsestä välittämistä ja ymmärtävää, tuomitsematonta asennetta omaa riittämättömyyttään ja epäonnistumisia kohtaan. Sen sijaan, että vähättelisi epämukavia tunteita tai moittisi itseään itsekritiikillä, pyrkii tietoisesti kohtaamaan itselle hankalan kokemuksen samaistumatta siihen liiaksi. Lisäksi sen tunnistaminen, että oma kokemus on osa yhteistä inhimillistä ihmisenä olemisen kokemusta. Blogissani pohdin, voisiko itsemyötätunnosta olla tukea, kun kohtaamme työnhakuun tai ammatilliseen kehittymiseen liittyviä henkisesti kuormittavia hetkiä. 

Professori Neff (2023) on kuvannut, että useimmille meistä on helpompi olla ystävällinen ja tukeva tärkeille läheisillemme, kun he tuntevat olonsa huonoksi tai kokevat elämän haasteita. Kuitenkin olemme paljon ankarampia itsellemme ja saatamme tulkita itseämme negatiivisesti ja sanoa epäystävällisiä, lannistavia asioita ahdistuksen hetkinä. ”Ei tästä mitään tule”, ”Kaikki on omaa vikaa” tai ”En osaa kuitenkaan”. Tai voimme kamppailla, kieltää ja työnnämme epämukavan asian pois. Välttääksemme ikävät tunnekokemukset tosiasian kohtaamisesta, toimimme tavoilla, joilla emme näytä haavoittuvuuttamme. Näinä hetkinä tarvitsisimme eniten myötätuntoa tueksemme ja nähdä oma haavoittuvuutemme myönteisemmässä valossa. Itsemyötätunto ei tarkoita itsesääliä tai itsekeskeisyyttä, että asettaisimme henkilökohtaiset tarpeemme muiden tarpeiden etusijalle. Sen sijaan itsemyötätunto edellyttää yhteyden ja tunteiden tunnustamista, että epäonnistumiset ja puutteet ovat osa ihmisen tilaa ja että kaikki ihmiset – itse mukaan lukien – ovat myötätunnon arvoisia. 

Voisiko itsemyötätunnosta olla apua työelämän muutoksissa? 

Tutkimukset osoittavat, että itsemyötätunto on yksi tehokkaimmista käytettävissämme olevista selviytymisen ja kestävyyden lähteistä. Myötätuntoharjoituksien on todettu edistävän merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä itseymmärrystä myötätuntoisen tunteiden säätelyn avulla. Harjoitukset vähentävät mm. stressiä, ahdistusta, ja masennusta. Lisäksi se motivoi meitä tekemään muutoksia ja saavuttamaan tavoitteemme itseä lempeästi kuunnellen ja välittämisen tekojen kautta. Itsemyötätunto sisältää kolme avaintekijää: itseystävällisyyden vastakohtana itsekritiikille (eli lohduttavien sanojen tarjoaminen moittimisen sijaan); tietoisuus toisin kuin yli-samaistuminen (eli epämiellyttävien ajatuksien ja tunteiden tarkkaileminen tuomitsematta ja avoimesti sen sijaan, että samastuisi niihin); ja yhteisen inhimillisyyden tunne eristyneisyyden vastakohtana (eli sen tunnustaminen, että kaikki ihmiset ovat epätäydellisiä, sen sijaan, että tuntisi olonsa yksinäisiksi epäonnistumisissa ja kärsimyksessä). 

Harjoitukset

Onneksi itsemyötätunto on taito, jota voi oppia ja kehittää harjoittelemalla. Neff (2003a) korostaa, että itsemyötätunto on olennaisinta tilanteissa, jotka herättävät häpeän tunnetta ja itsekritiikkiä. On monia tapoja olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan hädän hetkellä. Voit lohduttaa itseäsi, rauhoittaa itseäsi ja tarjota itsellesi vahvistusta, ja voit huolehtia hyvinvoinnistasi ja motivoida itseäsi. Esimerkiksi käden laittaminen sydämelle, itselleen ystävällisesti puhuminen, lyhyt itsemyötätunto-meditaatio tai myötätuntoinen kirjoitusharjoitus. Harjoitukset tukevat lempeän ystävällisen yhteyden saamista itseen, selkeää tietoisuutta omista kokemuksista nykyhetkessä ja tunteiden rehellistä kohtaamista ja ilmaisemista, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Sen sijaan, että jätettäisiin huomioimatta sivuuttamalla omat ongelmat tai liioittelisi omien epäonnistumisten ja olosuhteidensa vaikeuksien suuruutta. 

Kuvituskuva.

1. Tule tietoiseksi omasta kärsimyksestä

Itseystävällisyyteen kuuluu itsensä aktiivinen rauhoittaminen ja lohduttaminen ahdistuksen hetkinä. Myötätuntoisemman yhteyden herättämistä itseä kohtaan voi lähestyä tunnistamalla; mitä mieleni viestittää ja mitä minussa tapahtuu juuri nyt. Esimerkiksi sanoittamalla hyväntahtoisesti: "Tämä on todella vaikeaa juuri nyt” tai ”Huomaan, että minua ahdistaa.” Kun koemme henkilökohtaisia epäonnistumisia tai havaitsemme omia puutteita (esim. työnhaun aikana emme saa työpaikkaa, tai palautetta ja edistyminen on hidasta), ihmisinä meillä on taipumus keskittyä liioitellusti tämän negatiivisen kokemuksen vaikutuksiin omaan arvoomme ja miten näemme itsemme ihmisenä. Itsensä syyllistäminen voi kaventaa ymmärrystämme työmarkkinoiden todellisuudesta. Sisäinen kamppailu voi johtaa epävarmuuden ja eristyneisyyden tunteeseen, liian ankariin arviointeihin ja itsekritiikkiin. Sen tarkasteleminen, mitä olet kohdannut auttaa jäsentämään, mikä tekee oman kokemuksesi ymmärrettäväksi. Tukevan asenteen löytäminen itsestä ei ole helppoa. Päätä silti olla lempeä itseäsi kohtaan, ja kysy itseltäsi; miten voin parhaiten pitää huolta itsestäni juuri nyt ja mikä auttaa minua? Mitä tarvitsen nyt tunteakseni oloni paremmaksi ja turvalliseksi?

Tutkimus osoitti, että itsemyötätunto-kirjoitusharjoitus lisäsi työnhakijoiden itsemyötätuntoa, mikä puolestaan liittyi heidän tunnereaktioihinsa työnhakuun ja vähensi itsekritiikkiä (Kreemers ym., 2020). Myötätuntokirje itselle harjoitukseen voit varata 5–10 min. ja aloita tuomalla ensin mieleesi mielikuva hyvästä ystävästäsi tai viisas rakastava läheinen, joka tuntee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Sen jälkeen kirjoitat kirjeen, jossa suhtaudut ymmärtäväisesti johonkin itseäsi harmittavaan työnhakutapahtumaan kuluneelta ajanjaksolta. Pysähdy ensin hetkeksi pohtimaan negatiivista työnhakukokemustasi yksityiskohtaisesti: kuinka monta viikkoa sitten se tapahtui, mitä tapahtui, ketkä olivat paikalla, ja mikä johti tapahtumaan. Kuvailet asioita, jotka vaivaat mieltäsi, joista tunnet riittämättömyyttä ja millaisia tunteita heräsi. Seuraavaksi kirjoita itselle myötätunnon sävyllä, jotain, mikä auttaa, rohkaisee ja antaa hyvää mieltä sinulle. Arvosta itseäsi siksi, että olet ja yrität. Ehkä jotain mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samassa tilanteessa. 

2. Osoita myötätuntoa itsellesi

Työnhakuun ja opiskeluaikaan voi liittyy erilaisia esteitä ja vaikeuksia, jotka voivat herättää negatiivisia tunteita (pettymys, stressi) ja mietimme, olemmeko tarpeeksi hyviä. Arjen vaikeuksien äärellä on inhimillistä kokea ahdistavia tuntemuksia ja on hyvä muistuttaa itseä, että ”Minussa ei ole mitään vikaa ja moni muukin kokee samanlaisia tunnetiloja tällaisen haasteen edessä”. Yksinkertaisin harjoitus on myötätuntoharjoitus, joka keskittyy, pehmenen-rauhoitun-sallin kokemukseen, ja auttaa tulemaan ystävällisemmäksi ja tietoiseksi kokemuksestasi. Tärkeää on muistuttaa, ettet ole yksin kokemuksesi kanssa. Löydät harjoituksia alla olevista lähteistä. Itsemyötätunto rohkaisee myös hakemaan tukea vastoinkäymisiä kohdatessa. Toisilta saatu ymmärrys auttaa käsittelemään tehokkaasti stressiä, joka syntyy negatiivisten työnhakukokemusten seurauksena. Keskustelu huolista auttaa ottamaan etäisyyttä, ja objektiivisempi tilanteen uudelleen tarkastelu voi helpottaa oman myötätuntoisen näkökulman ottamista työnhaun vaikeuksiin.  Avaa ajatuksia, miten muut samankaltaiseen tilanteeseen joutuneet selviävät tapahtumasta tai reagoivat siihen. Se sisältää kyvyn lähestyä elämäänsä "inhimillisenä kokemuksena", lempeän ja ei-arvostelevan asenteen osoittamisena itseään ja puutteita ja virheitä kohtaan. 

3. Päätä miten jatkat myötätuntoisesti

Oppiminen myötätuntoisemmaksi on prosessi, jossa pyrkimyksenä on hyväksyen muuttaa kokemustamme ja itseämme kohti sitä, mitä olemme jo. Itsemyötätunto auttaa päästämään irti tarpeettomasta kamppailusta ja toimimaan enemmän itseä kannustavalla ja tukevalla tavalla itselle tärkeiden tavoitteiden edessä. Pysähdy harkitsemaan hyödyllisempiä tapoja ja keinoja, miten haluat todella toimia tässä tilanteessa? Voit miettiä, mitä vahvuuttasi tai taitoasi voisit käyttää, joka tukee haluasi lähestyä vaikealta tuntuvaa työelämän tilannetta jatkossa eri tavalla. Kuinka voit motivoida itseäsi ystävällisyydellä, tuella ja ymmärryksellä kritiikin sijaan. Saatat löytää aktiviteetin, josta pidät, ja haluat oppia uutta tai jotain, joka rauhoittaa sinua, kuten ulkoileminen tai rupattelu hetki ystävän kanssa. Tilanteen rauhoittaminen hetkeksi on useimmiten paikallaan, jotta saa kerättyä henkisiä voimia ja sisäistä innostusta edetä asiassa uudelleen eteenpäin. Mieti yksi tai kaksi asiaa, mikä olisi kaikista auttavaisinta nyt? Mitä sellaista voisit tehdä jo tänään, ja mikä tuo hyvää mieltä ja tasapainottaa sinua.

Johanna
Psykologi,
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteet

Kreemers, L.M., van Hooft, E.A., van Vianen A.E., & Sisouw de Zilwa, S C. (2020). Testing a self-compassion intervention among job seekers: Self-compassion beneficially impacts affect through reduced self-criticism. Frontiers in Psychology, 11, Jul 2.

Neff K.D. (2023). Self-Compassion: Theory, Method, Research, and Intervention. Annual Review of Psychology, 74:193–218

Neff K.D. (2003a). Development and validation of a scale to measure self-compassion. Self Identity, 2: 223–250

Ronnie Grandell Itsemyötätuntoharjoitus YouTube linkki löytyy tästä.

Sydänliiton Itsemyötätuntoharjoitus löytyy YouTubesta verkkomateriaaliin linkki tästä.


keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Oikaisuvaatimuksen tekeminen työvoimakoulutuksen valintapäätöksestä

Havainnekuva. Kuvassa kerrottu informaatio kerrotaan tekstisisällössä.

Työvoimakoulutukseen valituksi tuleminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Kielteisen valintapäätöksen tapauksessa on hyvä tietää muutoksen hakemisen mahdollisuudesta, jos olet eri mieltä päätöksestä ja sinulla on siihen perustelut. Joissakin tilanteissa varsinaista oikaisuvaatimusta ei tarvitse tehdä, vaan asia voidaan käsitellä virheen korjaamisena.

Palvelulain perusteella tehtyjen päätösten muutoksenhaku on kaksivaiheinen. Päätökseen tyytymätön tekee ensin oikaisuvaatimuksen TE-toimistolle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeuteen valittamalla. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos siihen on annettu valituslupa. Olen rajannut tämän blogitekstin aihetta siten, että käsittelen muutoksenhausta vain oikaisuvaatimusta ja vain työvoimakoulutuksen näkökulmasta.



Oikaisuvaatimuksesta on säädetty palvelulain ja lain soveltamisohjeen 14 luvussa, jossa käsitellään muutoksenhakua.

Milloin oikaisuvaatimusta ei voi tehdä?

Muutoksenhakukiellon alaisille päätöksille yhteistä on se, että niissä on evätty jokin harkinnanvarainen etuus tai palvelu. Palvelulain mukaan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaa koskeva päätös perustuu 5 luvun 3 §:n 1 momentissa säädettyihin edellytyksiin. Kyseiset edellytykset on kerrottu tässä:

"Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Alle 20-vuotias oppivelvollisuuden suorittanut voidaan valita muuhun kuin kotoutumiskoulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai muutoin tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna."

Näin ollen esimerkiksi koulutustarpeen puuttuminen on hylkäyssyy, josta ei voi vaatia oikaisua tai valittaa.

Palvelulain mukaan opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen, joka on perustunut henkilön soveltuvuuteen, saa kuitenkin vaatia oikaisua tai siitä saa valittaa. Mahdollisuus ei koske kuitenkaan 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja koulutuksia, eli yhteishankintakoulutuksia. Sellaisiksi koulutuksiksi katsotaan ainakin rekry-, täsmä- ja muutoskoulutukset.

Myöskään seuraavista kielteisistä päätöksistä ei saa vaatia oikaisua eikä niistä saa valittaa:

  • Päätös työvoimakoulutuksen matka- ja yöpymiskustannusten korvaamisesta, jos päätöksen perusteena on, että 10 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetty edellytys ei täyty. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa kustannusten korvaamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Muutosta voi hakea esimerkiksi päätökseen, jolla etuus on evätty koska työvoimaviranomainen ei ole katsonut asiakkaan olleen kuljetuspalvelun tarpeessa tai pitänyt henkilökohtaista asiointia välttämättömänä.
  • 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kulukorvaus työ- ja elinkeinotoimiston tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Työvoimaviranomainen voi myöntää harkinnanvaraista kulukorvausta kaikkien edellytysten täyttyessä, mutta kaikkien edellytysten täyttyessäkin myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Harkintaan perustuvaan kielteiseen päätökseen ei voi hakea muutosta. Jos päätös on kielteinen jostain muusta syystä, muutosta voi hakea. Muutosta voi hakea esimerkiksi korvauspäivistä tai korvauksen määrästä, joihin ei liity harkintaa.

Lähtökohtana on, että jos päätökseen saa hakea muutosta, on päätökseen liitettävä mukaan oikaisuvaatimusohjeet.

Minkälainen aikataulu oikaisuvaatimuksen tekemiselle on?

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimus tehdään myöhässä, se jätetään tutkimatta. Lähettäjän vastuulla on huolehtia asiakirjan saapumisesta TE-toimistolle määräajassa. Oikaisuvaatimus osoitetaan päätöksen tehneelle TE-toimistolle, joka on mainittu päätöksen mukana tulleessa oikaisuvaatimusohjeessa. Ohjeessa on mainittu myös oikaisuvaatimusaika ja mistä se lasketaan. Esimerkin oikaisuvaatimusohjeesta löydät palvelulain soveltamisohjeen liitteestä 2.

Työvoimakoulutuksen tapauksessa päätöksen tehnyt viranomainen on yleensä sen alueen TE-toimisto, jonka paikkakunnalla koulutus järjestetään. Tältä verkkosivulta löydät paikallisten TE-toimistojen sivustot ja niiden alta osoitetiedot.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa TE-toimistolle sähköisesti Turvaviestin kautta.

Mitä tietoja oikaisuvaatimuksessa on oltava?

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta,
  • päätös, johon haetaan oikaisua,
  • millaista oikaisua vaaditaan,
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä:

  • päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
  • ne asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu TE-toimistolle,
  • jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku toinen henkilö, on ilmoitettava myös asiamiehen nimi, kotikunta ja mukaan on liitettävä asiamiehen valtakirja.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuksessa on annettava yhteystiedot (postiosoite ja puhelinnumero), jotta oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan lähettää ilmoituksia.

Oikaisua voi pyytää muutenkin – virheen korjaaminen

Hallintolain 8 luvussa on säädetty asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta. Vaatimus voidaan käsitellä tavanomaisena virheen korjaamista koskevana asiana esimerkiksi, jos työvoimaviranomainen havaitsee itse virheen tai oikaisuvaatimus on tehty myöhässä.

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos

  1. päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
  2. päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
  3. päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
  4. asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen vahingoksi, jos tämä suostuu päätöksen korjaamiseen. Jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä, asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita. Sen sijaan kohdan 4 tilanteessa päätös voidaan korjata ainoastaan asianosaisen eduksi.

Päätöksessä olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muuhun niihin verrattavan selvän virheen viranomaisen on korjattava viran puolesta. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Aloite tai vaatimus virheen korjaamiseksi on tehtävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 8.9.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517