Miten tuunaisin työtäni?

Viime vuosina työelämätutkijoita on puhututtanut työn tuunaaminen (job crafting). Työn tekemisen asenteisiin, tapoihin, innostumiseen vaikuttaminen on jatkuva prosessi, joka parhaimmillaan tuo työn imua eli hyvinvointia lisäävää innostuneisuutta, ja sitoutuneisuutta työn päämääriin.

Työterveyslaitoksella on hanke nimeltä Sykettä työhön. Hankkeen sivuilta löytyy teemoittain erilaisia keskustelunaiheita, joita on ajateltu että hankkeessa mukana olevat työnantajat voivat hyödyntää. Työterveyslaitoksen Työn imu-testin täyttämällä saat palautteen omasta työn imusta, saamaasi keskiarvoa verrataan toisiin kyselyn täyttäneisiin. Työn imu –testin löydät täältä. Jos innostut työkirjatyyppisestä työskentelystä, jossa seuraat viikoittain tavoitteissasi edistymistä, siihen löytyy työkaluksi sivun alalaidasta Työn tuunaajan inspiraatiokirja.

Sen lisäksi että kiinnittää huomiotaan oman työn sisältöihin, voi ajatella omaa elämäänsä ja ammattitaitoa pitkällä tähtäimellä. Opinnoissa ja töissä eletyt kokemukset ovat selkärepussa mukana. Eri roolit ja kiinnostuksen kohteet ovat kehittäneet meissä erilaisia taitoja, jotka ovat pääomaamme siitä riippumatta, mitä nykyiseen työtehtävään sisältyy. Työelämän muutoksissa voi tulla lisää työtehtäviä, tai voi joutua luopumaan tehtävistä joista on nauttinut. Kannattaa yrittää ajatella laajemmin ja pidemmälle, mihin suuntaan oma ammattiala on menossa, ja millaisia työtapoja ja työympäristöjä muilla samankaltaista työtä tekevillä on. Yhteydet oman työpisteen ja työpaikan ulkopuolelle omaan ammattikuntaan vahvistavat ammatti-identiteettiä ja työn mahdollisuuksia laajemmin.

Osaamisen kehittäminen tuo uutta näkökulmaa omaan työhön. Voit hyödyntää muitakin kuin vain oman työnantajan tarjoamia koulutuksia. Itsensä kehittäminen ei välttämättä vaadi matkustamista tai pitkien tutkintojen suorittamista, vaan webinaareissa voi verkostoitua kotisohvalta käsin.

Jos omaan työhön innostuminen loistaa poissaolollaan, voit olla ’bore out’ eli leipiintynyt. Silloin työ kyllästyttää ja saattaa tuntua vastenmieliseltä pysyvämmin. Ajautumista leipiintymiseen kannattaa tarkkailla ja ymmärtää siihen johtaneita polkuja. Leipiintyminen on kuormittavaa ja selkeä riski kokonaisvaltaisen jaksamisen kannalta. Voit kuunnella tästä teemasta televisiohaastattelun.

Mitä ajattelet omasta työstäsi tällä hetkellä? Oletko enemmän työn imussa työtäsi tuunanneena, vai koetko kenties leipääntymisen uhkaa? Millaisten taitojen käyttö työssä innostaa?

Heli
Psykologi 
Valtakunnallinen Uraohjaus

linkki päivitetty 21.9.2022

Yhteishaku ― Koulutusneuvojan vuoden kohokohta

Tämän vuoden yhteishaut lähenevät. Tämä on aina kutkuttavan jännittävää aikaa koulutusneuvojalle. Meille tulee paljon puheluita, joissa nuoret ja heidän vanhempansa pohtivat sopivaa alaa ja sopivaa järjestystä haettaville koulutuksille. Tämä on parasta työssäni. On mahtavaa olla auttamassa asiakkaita yhdessä heidän elämänsä suurimmista päätöksistä. 

Tämän vuoden yhteishakuun liittyy minulle vielä enemmän jännitysmomentteja, kun minun nuoreni hakee opiskelupaikkaa toiselta asteelta. Haaveilen, että hakua ei tehtäisi koulussa, vaan saisin olla mukana. Aika näyttää, pääsenkö rinnalle täyttämään hakemusta ja paljastetaanko minulle hakukohteita etukäteen. Nuoreni tykkää tehdä päätökset itse. Valitseeko nuoreni nyt itselleen sopivan koulun ja saako hän toivomansa opiskelupaikan? Tänä vuonna jännitän oman nuoreni ja asiakkaideni puolesta. Uskon, että moni teistä lukijoista jakaa tämän saman jännityksen. Ihan huippuvuosi koulutusneuvojalle.

 

Toisen asteen yhteishaku

Lähde: Opintopolku

Mihin toisen asteen yhteishaussa haetaan? Yhteishaussa voi hakea nuorten ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Toisen asteen yhteishaku on tarkoitettu niille, joilla ei vielä ole ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa. Aiemmin tutkinnon suorittaneet hakevat jatkuvassa haussa. Lukion jälkeen voi hakea ainoastaan ylioppilaspohjaisille linjoille. Toisen asteen yhteishaku järjestetään Opintopolussa 23.2.–23.3.2021. 

Samalla lomakkeella haetaan sekä ammatillisiin perustutkintoihin että lukioon. Lomakkeelle voi valita viisi toivomaansa koulutusta. Kannattaa aina valita useampi koulutus siltä varalta, että ei pääse ykköstoiveeseensa. Järjestys kannattaa miettiä huolella, sillä paikka ylemmästä kohteesta peruuttaa alemmat kohteet. Hakutoivejärjestystä voi muuttaa hakuaikana, mutta sen jälkeen on myöhäistä. Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Jos saa paikan alemmasta toiveesta, voi vielä jäädä jonottamaan ylempään kohteeseen. Tänä vuonna samaan aikaan haetaan myös perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Niihin haetaan eri hakulomakkeilla. 

Suurimpaan osaan ammatillisista koulutuksista valitaan opiskelijat todistuksen perusteella, mutta joukossa on koulutuksia, joihin järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Kaikki näihin koulutuksiin hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeisiin. 

Jokainen jännittää valintaa. Joskus voi kuitenkin olla erityisiä syitä sille, että kouluun pääsy on haastavampaa. Jos on jokin erityinen syy, voi käyttää harkinnanvaraista valintaa. Syitä Harkinnanvaraisen valinnan käyttämiselle voivat olla: oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistuksen puuttuminen tai se että sitä ei voi vertailla vastaaviin suomalaisiin todistuksiin ja kielitaidon puuttuminen. Harkinnanvaraisessa valinnassa voi päästä kouluun, johon pisteet eivät tavallisesti riittäisi.

Urheilijoiden valinnat poikkeavat tavallisesta kaavasta. Jos tarkoituksena on yhdistää opiskelua ja urheilu-uraa, kannattaa tutustua asiaan Olympiakomitean sivuilla.

 

Korkeakoulujen yhteishaku

Lähde: Opintopolku

Korkeakouluopintoihin haetaan opiskelemaan yhteishaussa. Korkeakoulujen kevään yhteishaku on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä yhteishaussa haetaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin. Mukana ovat myös Taideyliopiston koulutukset ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutus. Hakuaika ensimmäisessä yhteishaussa on 7.1.–20.1.2021. Opiskelupaikkoja ei tässä haussa aseteta mieluisuusjärjestykseen, joten haussa voi saada useamman opiskelupaikan.

Suurimpaan osaan korkeakouluopinnoista haetaan toisessa yhteishaussa. Silloin mukana ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset. Hakuaika on 17.3.–31.3.2021. Tässä haussa paikat pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen. Haettavana on kuusi kohdetta, mutta hakijoille tarjotaan vain yhtä paikkaa. 

Osa opiskelupaikoista jaetaan pelkän todistuksen perusteella. Tieto opiskelupaikasta tulee ennen pääsykokeita. Jos pääsee opiskelemaan todistusvalinnassa, ei pääsykokeisiin tarvitse osallistua. Todistusvalinnan ja koepistevalinnan lisäksi voi opiskelupaikkaa hakea avoimen väylän haussa. Siinä pohjalle tarvitaan riittävä määrä avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Yhteishauista voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan. Kannattaa miettiä tarkoin, minkä paikan vastaanottaa, jos on saanut opiskelupaikkoja ensimmäisestä ja toisesta yhteishausta. Paikan vastaanottaminen on sitovaa, eikä sitä voi perua. Moni arkailee paikan vastaanottamista yhteishaussa, jos ei saa ihan kaikkein mieleisintä opiskelupaikkaa, sillä paikan vastaanottamalla menettää oikeutensa ensikertalaisuuskiintiöön. Epäröiminen on inhimillistä ja järkevää, mutta kannattaa silti muistaa, että opiskelemaan voi päästä myös ensikertalaisuuskiintiön ulkopuolella, jos valittu paikka ei olisikaan oikea. 

Lopuksi tahdon toivottaa jokaiselle onnea hakuun! Meillä Koulutusneuvonnassa autetaan mielellään koulutushakuihin liittyvissä asioissa. Minulle nämä ovat aina vuoden kohokohtia, etsimisen ja löytämisen tähtihetkiä. Alanvalintaan saat apua Uraohjauksesta.

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta